Saattaa tulla hieman viiveellä, älä ihmettele. Ei ollut kuolemantapaus, mutta vastaavanlainen suuri järkytys kolahti myös omalle kohdalle. Ensimmäiset päivät meni todella kevyesti, kykenin ajattelemaan kaiken loogisesti sekä rauhallisesti. Sit vasta myöhemmin tuli se emotionaalinen järkytys

Itellä kans usein aluksi tommonen, mut sit hautajaisissa saattaa sit iskee voimalla. Ja paljon vaikuttaa millaset on olleet sen kuoleen viimeset vuodet.

En vanhemmista osaa vielä sanoa, mutta sedän ja mummun kuolemat iskivät oikeasti vasta kauan hautajaisten jälkeen, kun oli ollut kunnolla aikaa rauhoittua ja miettiä. Ei siitä välttämättä tarvi heti romahtaa raunioiksi, suret sitten kun surettaa, se on täysin sun oma asia.

Otan osaa.

Osanottoni. Se on kova paikka kun läheltä lähtee. Jokainen käsittelee surua omalla tavallaan ja omalla aikataulullaan. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa.

Shieeeet. Mulle uutinen on itkun paikka, sen jälkeen melko tunteetonta menoa, mutta hautajaisissa sitten onkin jo vaikeaa.